Kirjailijailta karismaattisen Seppo Jokisen seurassa

Martat yllättyivät positiivisesti kun kaukaiselta tuntuvana ja saavuttamattomana haaveena esitetty toivomus dekkaristi Seppo Jokisen vierailusta Ylöjärvelle toteutui talvisena kauniina iltana 23.2.2016. 

Kirjavinkkejä jakaessamme Jokisen Komisario Koskinen -kirjasarjan kirjat tulevat usein puheenaiheeksi. Joukostamme löytyy myös useampi tosi fani, joille toinen joulu koittaa aina joka huhtikuu, kun Jokisen uusi kirja julkaistaan. Komisario Koskisen elämästä kertovia kirjoja on syntynyt jo 21 kappaletta. Yksi kirja joka vuosi ja jatkoa hän lupaili ainakin vielä kolmen, neljän kirjan verran.

Heti alkuun kuulimme, että alun perin Sepon ei pitänyt alkaa kirjoittamaan dekkareita, saati useita kirjoja vaan Siimamiehessä oli tarkoitus kuvata omaisen kokemaa tuskaa kun läheinen joutuu henkirikoksen uhriksi ja mitä tapahtuu kun omainen ottaa oikeuden omiin käsiinsä. Ylikonstaapeli Koskinen nousi kuitenkin aiottua isompaan rooliin ja pikku hiljaa kirjoissa alettiin käsittelemään yhä enemmän kolmannessa kirjassa komisarioksi ylennetyn Koskisen henkilökohtaista elämää.

Seppo kertoi leppoisan polveilevasti kirjailijan urastaan ja omasta elämästään. Etukäteen olimme keränneet jäseniltä listan kysymyksiä ja yleisökin osallistui lisäkysymyksillä mukavasti illan edetessä. Saimme kuulla muun muassa miten kirjan syntyprosessi lähtee liikkeelle ja miten helppoa tai vaikeaa on kehitellä juoni, tapahtumat ja tapahtumapaikat. Seppo on paljasjalkainen tamperelainen, joka on asunut koko ikänsä Tampereella lukuunottamatta nuorena miehenä vietettyä neljää vuotta Australiassa. Kirjoissa esitellyt hyvinkin yksityiskohtaiset paikkojen kuvaukset perustuvat pitkälti oikeasti olemassa oleviin paikkoihin ja hänen omiin mielikuviinsa niistä.

Hän kertoo lukevansa paljon eri kirjailijoiden kirjoja ja pitävänsä monelaisesta kirjallisuudesta. Pyysimme häntä kuitenkin nostamaan esiin joitakin suosikkikirjailijoitaan. Hän mainitsi muun muassa norjalaiset kirjailijat Karin Fossumin, Anne Holtin ja Jo Nesbøn. Kotimaisista kirjailijoista hän nosti esiin Leena Landerin, Leena Lehtolaisen ja Jon (Joni) Skiftesvikin. Etenkin nuoruudessa hänen innottajaan toimivat Alpo Ruuthin kirjat.

Omista kirjoistaan onnistuneimpana Jokinen pitää Hukan enkeleitä. Kirjan tarina sijoittuu eri ikäisten ja eri tavalla vammautuneiden ihmisten palvelutaloon. Tarina on innoittanut yhteiskunnallisesti laajempaankin keskusteluun vammaisten oikeuksista muun muuassa oikeudesta seksualisuuteen. Kyseinen kirja on voittanut myös Vuoden johtolanka -palkinnon vuonna 2002, jonka Suomen dekkariseura ry myöntää vuosittain edellisen vuoden merkittävästä kotimaisesta dekkariteosta. Vammaiset ihmiset ovat lähellä hänen sydäntään. Jokinen kokee vammaisten aseman ja tilanteen tukalaksi yhteiskunnassamme muun muuassa vähenevien määrärahojen vuoksi. Pyynnöstäämme hän valitsi lasten vammaistyön tukemisen Asuntilan Marttojen vuoden 2016 hyväntekeväisyyskohteeksi.

Illan aikana meille muodostui hyvin karismaattinen ja sympaattinen kuva Seposta, hyvin paljon samanlainen kuin mielikuva Sakari Koskisesta on. Useat lukijat kertovatkin, että kun he lukevat Sakari Koskisesta, mieltävät he hänet Seppo Jokisen oloiseksi hahmoksi. Kuitenkin Seppo kertoi, että oikeastaan ainoa häntä ja Sakaria yhdistävä tekijä on heidän samanlainen arvomaailmansa. Tämän illan jälkeen jää väistämättä miettimään, että miksi ihmeessä Raija Koskinen halusi erota Sakarista.

Kiitos Seppo käynnistäsi! Illasta jäi hauska ja erittäin lämmin fiilis.

Sakari Koskis -faneille tiedoksi: Seppo Jokisen uusi teos nimeltään Rahtari ilmestyy huhtikussa ja syksyllä on tulossa Viha on paha vieras -10-osainen kuunnelmasarja Radioteatterin esittämänä.

Hyväntekeväisyyskohteesta kerrotaan tarkemmin vuoden lopussa blogissamme.

Teksti:Jaana N ja Tarja

Kuvat:Armi ja Tarja