Pyynikin käsityöläispanimo

Kävimme 16.5. tutustumassa Pyynikin käsityöläispanimon toimintaan. Suomessa on ollut vallalla pienpanimobuumi ja yhä enemmän oluen ystävät ovat olleet kiinnostuneita käsityönä tehtävän oluen tarjonnasta. Tällä hetkellä Suomessa toimii 67 pienpanimoa, joka tuottaa kuitenkin vain 3,5 % olutmäärästä. Pienpanimoista suurimpia ovat Laitilan panimo (tuotanto n. 8 M l / v, Nokian panimo 3 M l/ v ja Saimaan panimo 1 M l /v). Pienpanimoiden syntyyn Suomessa on vaikuttanut merkittävästi EU, sillä EU:hun liittymisen myötä aiemmin vain Alkolla ollut yksinoikeus tuottaa olutta poistui.

Pyynikin käsityöläispanimon idea lähti liikkeelle kun Tampereelle perustettiin panimoravintola, jossa oli mikropanimo. Tuotettu olut myytiin omassa ravintolassa. Toiminta alkoi vuonna 2012, mutta mikropanimon tuottamien hajuhaittojen takia tuotanto siirtyi toisen panimon yhteyteen Euraan. Kuitenkin koko ajan Tampereen suunnalta etsittiin sopivia toimitiloja oman panimotoiminnan käynnistämiseksi. Lopulta löydettiin Tesomalta lihan käsittelylaitos. Toukokuussa 2013 aloitettiin varsinainen panimotoiminta omilla luvilla ja samalla todettiin, että ravintolatoiminnasta on syytä luopua ja keskittyä täysillä panimotuotantoon.

Pyynikin käsityöläispanimo on pienpanimo, eli se tuottaa alle 15 miljoonaa litraa olutta vuodessa. Kyseessä on siis verottajan antama määritelmä. Tällä hetkellä käsityöläispanimossa on töissä 15 henkilöä; puolet panevat olutta ja loput toimivat laadunvalvonnassa ja hallinnossa. Panimon laitteet ovat olleet kalliita, ja ne on ostettu käytettyinä. Joukkorahoituskampanjoiden (joista yksi on tällä hetkellä käynnissä) avulla on panimossa saatu kerättyä rahaa panimon laitehankintoja varten.

Illan aikana saimme lyhyen oppimäärän oluen valmistuksesta sekä saimme maistaa useaa eri olutlaatua. Pyynikin käsityöläispanimon valmistamat oluet ovat pintahiivaoluita. Oluet tehdään luonnollisilla aineilla, eikä niihin lisätä säilöntäaineita. Hiivaa ei myöskään suodateta, vaan se on yksi tärkeä makuaine. Olutta valmistetaan pääsääntöisesti ohrasta, mutta myös rukiista. Myös maissi ja hirssi ovat mahdollisia olut”viljoja”. Uusia olutlaatuja valittaessa on hyvä kiinnittää huomiota olutpulloissa oleviin merkintöihin EBU, IBU ja EBC. EBU ja IBU tarkoittavat käytännössä samaa asiaa, mutta EBU on eurooppalainen yksikkö ja IBU puolestaan kansainvälinen. Se kuvaa sitä miten humaloitua olut on. Mitä suurempi luku on, sitä humaloidumpaa olut on. EBC puolestaan kuvaa oluen tummuutta; mitä isompi luku sitä tummempi olut. Oluen tummuus johtuu siis viljojen paahtamisesta; mitä tummempi sitä paahdetumpi vilja on kyseessä.

Lopuksi oppaamme Ludde antoi vielä rahanarvoisen vinkin puutarhaystäville; tällä hetkellä Suomesta ei saa panimoiden tarvitsemaa humalaa vaan se tilataan ulkomailta ja se on melko arvokasta. Suomen panimoliitolta saa tietoa siitä, mitkä humalalajikkeet soveltuvat oluentuotantoon. Eli jos jollakulla on mielenkiintoa humalan viljelyyn, niin ainakin suomalaiset pienpanimot ovat erittäin kiinnostuneita kotimaisesta humalatuotannosta :) 

Teksti: Jaana
Kuvat: Riikka